Haku
Kuva Olli Törne
Sika tahtoo tonkia
Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.
lue lisää
Kuva Mikko Hakanen
Nauta on luonnoltaan laiduntaja
Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.
lue lisää
Kuva Seppo Parkkinen
Broileri ja kana ovat samaa lajia
Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.
lue lisää
Kuva Mikko Hakanen
Koira on vanhin kesyeläimemme
Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.
lue lisää
Kuva Mikko Hakanen
Kissa on aktiivinen metsästäjä
Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.
lue lisää
Kuva Satu Raussi
Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa
Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.
lue lisää
default
Maanantai 30.05.2016 / Tiina Kauppinen

Yksi tyrmistyy löytäessään broilerinlihasta sulkatuppeja. Toinen ei halua syödä lihaa, jossa on kalvoja, jänteitä tai luita. Kolmas ei uskalla ostaa kalatiskistä kokonaista kalaa, koska ei mielestään osaa perata sitä. Neljäs ei halua syödä riistaa, koska töpöhäntäinen jänis on liian söpö syötäväksi. Milloin ruuan alkuperästä on tullut meille näin v…

Eläimen kokemus omasta hyvinvoinnistaan voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite, johon sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. Terveys ja tuotos ovat hyvinvoinnin osatekijöitä, mutta eivät yksin riitä määrittelemään eläimen hyvinvointia. Eläinsuojelusäädökset asettavat eläintenpidolle vähimmäisvaatimukset, mutta ne eivät ole yksi yhteen eläinten hyvinvoinnin kanssa.

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. EU-sopimuksen mukaan eläimet ovat tuntevia, ja kansalaisten tulee ottaa eläinten hyvinvointi huomioon kaikessa toiminnassaan. EU:ssa on suunnitteilla yhteinen eläinten hyvinvointilaki ja Suomen omaa eläinten hyvinvointilainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Maailmanlaajuisia sopimuksia eläinten hyvinvoinnista ei kaupan vapauden vuoksi kuitenkaan ole.

Täältä löydät raportit eläinten hyvinvoinnista Suomessa, EHK:n selvitykset, oppaat, muut julkaisut sekä linjaukset EHK:n toiminnasta. Sivulla on myös linkkejä yhteistyötahojemme eläinten hyvinvointiaiheisiin julkaisuihin.
Täältä löydät ajankohtaisia uutisia eläinten hyvinvoinnista, tulevia eläinten hyvinvointiaiheisia tapahtumia sekä EHK:n tuoreimmat blogikirjoitukset.
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen. EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.