Siirry sisältöön

Vuohi on utelias ja nopea oppimaan

Terve ja hyvinvoiva vuohi elää sopusuhtaisessa laumassa ja on kiinnostunut ympäristöstään. Hyvinvoiva vuohi on aktiivinen, mutta osaa myös rauhoittua lepäämään jopa ihmisen läsnä ollessa.

Lue lisää

Hevonen on viisas laumaeläin

Hevonen tarvitsee muiden hevosten seuraa sekä mahdollisuuksia tutkia, liikkua ja laiduntaa pieniä määriä kerrallaan. Hevonen on suuri pakoeläin, joka hyötyy positiivisiin kokemuksiin perustuvasta käsittelystä.

Lue lisää

Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.

Lue lisää

Sika tahtoo tonkia

Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.

Lue lisää

Nauta on luonnoltaan laiduntaja

Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.

Lue lisää

Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Lue lisää

Koira on vanhin kesyeläimemme

Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.

Lue lisää

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

Lue lisää

Kana ja broileri ovat samaa lajia

Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lue lisää

Uusimmat blogimerkinnät

Koiranjalostus syynissä – uutta jalostusasetusta valmistellaan

/ Tiina Kauppinen

Suomeen valmistellaan parhaillaan uutta jalostusasetusta, joka täsmentää eläinten hyvinvointilain jalostuspykälää. Tavoitteena on varmistaa, että jalostuksen tuloksena syntyy vain elinvoimaisia, terveitä ja hyvinvoivia jälkeläisiä. Valmistelutyötä tukevan työryhmän kokouksessa pohdittiin muun muassa millaisia kieltoja, ilmoitusvelvollisuuksia ja rajoituksia asetukseen tulisi sisällyttää. Jalostusasetus tarkentaa eläinten hyvinvointilakia Eläinten hyvinvointilain mukaan jalostukseen (eli mihin tahansa lisäännyttämiseen) saa käyttää vain sellaisia eläinyksilöitä,…

Lue lisää

Virtuaaliaidan toiminta perustuu eläinten oppimiseen, mutta sellaisen pystyttäminen ei ole Suomessa sallittua

/ Tiina Kauppinen

Virtuaaliaitaus kiinnostaa maailmalla ja meilläkin, vaikka eläinten hyvinvointilainsäädäntö ei salli eläimeen kiinnitettäviä, sähköiskun antavia laitteita. Virtuaaliaitaus on tuttua Norjassa ja pian myös Ruotsissa, eikä se välttämättä ole huono vaihtoehto eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Virtuaaliaita perustuu eläinten oppimiseen Virtuaaliaidan toimintaperiaate perustuu samaan kuin perinteisen sähköpaimenen: eläinten oppimiseen. Eläimen lähestyessä näkymätöntä virtuaaliaitaa kaulapannasta kuuluu äänimerkki. Äänimerkkiä seuraa sähköisku,…

Lue lisää

Jos tainnutusmenetelmistä päätettäisiin nyt, hiilidioksidia ei ehkä enää hyväksyttäisi – jalokaasut parempia vaihtoehtoja sikojen tainnutukseen

/ Tiina Kauppinen

Sikojen teurastuksessa käytettävät tainnutusmenetelmät ovat pitkään herättäneet keskustelua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Euroopan suurissa teurastamoissa yleisin käytäntö on edelleen korkean pitoisuuden hiilidioksidikaasutainnutus, jota pidetään tehokkaana ja teollisuudelle soveltuvana ratkaisuna. Kuitenkin hiilidioksidin tiedetään aiheuttavan sioille merkittävää kipua, tuskaa ja hengitysvaikeuksia ennen tajuttomuutta. Monikansallinen PigStun-projekti asetti tavoitteekseen löytää vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla voitaisiin parantaa eläinten hyvinvointia karsimatta tehokkuudesta, lihan…

Lue lisää

Kuuntele Eläinvaltakunta-podcast

Eläinvaltakunnan toinen kausi on käynnistynyt! Vastaavatko mielikuvat eläinten hyvinvoinnista todellisuutta? Kuka huolehtii siitä, että eläinten ääni kuuluu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa? Suhteemme eläimiin on tunteikas, mutta tunteiden taustalla vaikuttavat kovat talouden ja vallankäytön faktat. Ihmisen ja eläimen yhteiselämän vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti valtavat. Silti eläinten hyvinvointi ja toimijuus jäävät usein pimentoon. Eläinvaltakunta on Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin.

Eläinten hyvinvointi Suomessa III
Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportti julkaistaan 2021

Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportti kokoaa monipuolisesti yhteen riippumatonta, ajantasaista tietoa eläinten hyvinvoinnin tilasta Suomessa. Tiedon avulla voidaan osaltaan päättää toimenpiteistä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lue lisää

Kasvata oma nautasi ja tarkastele sen elämää vasikasta aikuiseksi saakka Naudan elämäpuun avulla! Naudan elämänpuu havainnollistaa lypsylehmän ja lihanaudan hyvinvointia niiden elämän eri vaiheissa: vasikkana, hiehona tai sonnina, aikuisena nautana ja teuraaksi päätyessä. Laskurissa voit valita naudalle haluamasi elämänpolun ja katsoa, millaisen elinikäisen hyvinvointilukeman nauta saa. Laskurin antama lukema perustuu nauta-alan asiantuntijoiden, kuten tutkijoiden, eläinlääkärien, nautatilallisten ja alan opiskelijoiden arvioihin nautojen hyvinvoinnista eri elämävaiheissa.

Kokeile laskuria täällä

Hyvinvoinnin näkee kyljyksestä päällepäin, ja pienryhmäkanalassa kanoilla on kivaa. Totta vai tarua? Vastaavatko sinun mielikuvasi eläinten hyvinvoinnista todellisuutta?

Testaa tietosi

v

Tiedätkö mitä syöt?

Kaupassa voi olla vaikea valita tuotteita eläinten hyvinvoinnin perusteella, sillä hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta. Tutustu ja tee tietoinen valinta!

Kuluttajan opas

Millainen ruokapersoona olet?

Testaamallahan se selviää.

Tee testi

Hyvinvointi

Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite. Siihen sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Lue lisää

Eläin yhteiskunnassa

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.

Lue lisää
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.

Lue lisää

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.